Vesijettien suosio veti kotimaan venemarkkinat kasvuun

Helsingin Uivassa venenäyttelyssä lämpimän kesän tuoma myönteinen vire näkyy täysinä laitureina. Loppuunmyydyllä alueella esittäytyy neljän päivän ajan yli 150 näytteilleasettajaa ja 260 venettä.

Vesijettien rekisteröinnit kasvoivat lähes 50 prosenttia, moottoriveneiden rekisteröinneissä pieni pudotus. Helsingin Uivassa venenäyttelyssä esillä 260 venettä 16.–19.8.2018.

Vesijettien suosion huima kasvu veti kotimaan venemarkkinat seitsemän prosentin kasvuun alkuvuoden aikana. Vesijettejä rekisteröitiin seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana yli 900 kappaletta, lähes 300 jettiä enemmän kuin viime vuonna.

Helsingin Uivassa venenäyttelyssä lämpimän kesän tuoma myönteinen vire näkyy täysinä laitureina. Loppuunmyydyllä alueella esittäytyy neljän päivän ajan yli 150 näytteilleasettajaa ja 260 venettä.

Alumiiniveneiden suosio Suomessa jatkuu

Rekisteröintitilaston suosikkien perusteella suomalaisten suosikkivene on yhä viitisen metriä pitkä ja 30–60 hevosvoiman perämoottorilla varustettu pulpettivene. Alumiiniveneiden osuus rekisteröidyistä perämoottoriveneistä on huomattava. Venerekisteriin on merkittävä vähintään 5,5 metriä pitkät tai vähintään 15 kilowatin moottorilla varustetut veneet.

”Suomalaiset valmistajat näyttävät tuntevan veneilijöiden tarpeet, sillä 20 suosituimman venemallin joukosta yli puolet on kotimaisia alumiinirunkoisia veneitä. Uskomme, että lämpimän kesän jälkeen kiinnostus vesillä liikkumiseen on kasvussa ja venekauppa jatkuu vilkkaana vielä elokuussa ja erityisesti Helsingin Uivassa venenäyttelyssä, jossa on esillä ennätysmäärä uusia venemalleja”, Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalokertoo.

Kuuma kevät toi ruuhkan, mutta moottoriveneiden rekisteröinnit vähenivät hieman

Moottoriveneitä rekisteröitiin alkuvuoden aikana reilut 2 200 kappaletta ja määrä jäi nelisen prosenttia viime vuotta pienemmäksi.

”Näyttää siltä, että kevään nopeasti lämmettyä venekaupan kasvun rajat tulivat vastaan eivätkä venekauppiaat yksinkertaisesti pystyneet toimittamaan enempää veneitä. Kappalemääräisesti suurin osa uusista veneistä luovutetaan ostajille varsin lyhyen, toukokuun alusta juhannukseen ulottuvan ajanjakson kuluessa”, Pajusalo pohtii.

Veneilyn ja siihen tiiviisti liittyvien palvelujen kuten matkailun kausivaihtelun tasoittamiseksi Pajusalo ehdottaa koulujen kesälomien ajankohtien muuttamista.

”Koulujen kesälomien uudenlaista jaksotusta olisi syytä selvittää. Mukaan on otettava kaikki ne tahot, joiden toimintaan lomien sijoittuminen vaikuttaa”, Pajusalo sanoo.

Veneala on Suomessa merkittävä työllistäjä: suoraan alan yrityksissä työskentelee 3500 henkilöä ja työllisyysvaikutus on kaikkiaan 4000–6000 henkilöä. Kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä myös saariston ja Järvi-Suomen palveluelinkeinoille. Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa on myös vahvaa omaa venetuotantoa, viennin osuus kokonaistuotannosta oli viime vuonna peräti 73 prosenttia.  

Sähkömoottoreiden suosio jyrkässä kasvussa

Merkille pantava yksityiskohta kuluvan vuoden venemarkkinoilla on sähköperämoottoreiden suosion raju nousu. Niitä toimitettiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla reilut 5400 kappaletta, joka on yli 90 prosenttia edellisvuotta enemmän.

”Sähkömoottorista on tullut pienimmissä veneistä vaihtoehto perinteiselle perämoottorille. Lisäksi sähköinen keulamoottori alkaa olla vakiovaruste hieman suuremmissakin, heittokalastukseen tarkoitetuissa veneissä”, Pajusalo sanoo.

Vienti Pohjoismaihin merkittävintä

Suomalaisen veneteollisuuden merkittävimmät vientimaat ovat edelleen Ruotsi ja Norja. Tammi-toukokuussa viennin arvo on pienentynyt edellisvuodesta, mutta tilastointiin liittyy vielä suuria epävarmuuksia, sillä pitkäaikaisina projekteina rakennettavia suuria purjeveneitä ei ole vielä toimitettu tämän vuoden puolella.

”Tilastointiin tuovat mielenkiintoisen lisänsä Balticin ja Nautorin suurten purjeveneiden toimitukset. Esimerkiksi viime vuonna Maltalle vietiin vain kahdeksan venettä, mutta niiden yhteisarvo oli 72 miljoonaa euroa”, Pajusalo mainitsee.

Kotimaan markkinat

Kotimaan venerekisteröinnit ovat kasvussa. Rekisteriin merkittiin seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana 3208 venettä, seitsemän prosenttia viime vuotista enemmän. Merkittävin muutos oli vesijettien myynnin erittäin nopea kasvu: niitä rekisteröitiin 908 kappaletta, liki 50 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Rekisteröidyistä veneistä valtaosa – 69 prosenttia – on tavallisia moottoriveneitä.

Purjeveneiden myynti on ollut edelleen hiljaista, tosin voimakkaassa kasvussa viime vuoteen verrattuna. Ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana on rekisteröity 12 purjevenettä ja moottoripurjehtijaa.

Rekisteritilastossa näkyvät vähintään 5,5 metriä pitkät tai vähintään 15 kilowatin moottorilla varustetut purje- tai moottoriveneet.

1-7/2018 1-7/2017 Muutos
01 Moottorivene 2205 2 295 -4,0 %
02 Purjevene 10 5 +100 %
03 Ilmatäytteinen/RIB 44 58 -23 %
04 Hydrokopteri 2 3 -33%
05 Vesijetti 908 620 47 %
06 Moottoripurjehtija 2
07 Ilmatyynyalus 1 5
08 Muu 36 26 -80 %
Yhteensä 3208 3 012 +7 %

Venevienti

Suomen veneviennin merkittävimmät maat ovat Ruotsi ja Norja, joihin menee kappalemääräisesti 70 prosenttia viennistä. Ennakkotietojen mukaan veneviennin viisi suurinta maata tammi-toukokuussa olivat:

veneitä Milj. € muutos %
1. Ruotsi 2956 40,1 -5,5
2. Norja 2029 33,1 0,8
3. Venäjä 415 5,9 86,8
4. Saksa 134 3,5 -21,7
5. Ranska 63 3,2 14,9

Yli miljoonan euron vientimaita olivat myös Iso-Britannia, Tanska, Sveitsi, Grönlanti ja Kreikka.

Ensimmäisen viiden kuukauden aikana veneitä vietiin yhteensä 106 miljoonan euron arvosta. Viennin arvo oli 4,1% alle viime vuoden vastaavan ajan.

Veneiden ja vesijettien tuonti

Moottori- ja purjeveneiden tuontimaista merkittävimmät olivat Iso-Britannia ja Puola.

Vesijettien kansainväliset markkinat ovat vahvassa kasvussa, mikä näkyy myös Suomessa sekä tuonnin että viennin kasvuna. Suomeen tuodaan vesijettejä pääasiassa Meksikosta, Japanista ja USA:sta ja niitä viedään Suomesta edelleen muihin EU-maihin. Vesijetit mukaan luettuna venetuonnin arvo laski 0,3 prosentilla 40,2 miljoonaan euroon.  

Venetuonnin arvo tammi–toukokuussa 2018 mukaan lukien vesijetit

Veneitä Milj. €
1 Meksiko 3408 25,4
2 Iso-Britannia 115 2,9
3 Puola 75 2,3
4 USA 744 2,3
5 Ruotsi 54 1,4

Perämoottorit

Perämoottoritilastoja on tässä vaiheessa saatavissa tammi-kesäkuun tukkutoimituksista. Kokonaisuutena suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin 15 835 perämoottoria, joka on hieman alle viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kotimaahan näistä toimitettiin 7 355 kappaletta (-15 %) ja vientiin 8 480 kappaletta (+1 %).

Perinteisten perämoottoreiden lisäksi on sähköperämoottoreita toimitettu tammi-kesäkuussa 5415 kpl, mikä on 92,1 % enemmän viime vuoden vastaavan ajankohtaan verrattuna.